Tutkimusyhtiö Javelin Strategy & Researchin ja maailman johtavan analytiikkayrityksen SASin tekemään tutkimukseen haastateltu maksukorttitoimijan edustaja paljastaa, että globaalissa yhtiössä maksupetosyritykset kasvoivat joulukuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä lähes 35 prosenttia. SASin asiantuntijan mukaan rikolliset hyödyntävät nyt erityisesti hybridimetodeja, joista yksi yleinen esimerkki on tavaran nouto liikkeestä väärennetyllä verkkokaupan ostokuitilla.

Pandemia on ohjannut ihmisiä yhä vahvemmin asioimaan verkossa. Samanaikaisesti maksamista helpottavien palvelujen, kuten digitaalisten lompakkojen, pikamaksujen ja suoraveloitusten yleistyminen ovat johtaneet petosyritysten kasvuun.

”Olemme nähneet melkein 35 prosentin kasvun petosyrityksissä. Tämä osoittaa, että rikolliset ovat nyt erityisen aktiivisia digitaalisissa kanavissa. Samaan aikaan nojaamme petosten torjunnassa edelleen niin sanotun normaalin ajan käyttäytymiseen. Mikään ei ole kuitenkaan normaalia maksutapahtumien näkökulmasta vuonna 2020”, yksi tutkimukseen osallistunut globaalin korttitoimijan petostenhallinnan johtaja toteaa.

Tutkimuksen mukaan petostrendit ovat samantyyppisiä kaikissa maanosissa. Perinteisten korttipetosten sijaan rikolliset hyödyntävät nyt yhä enemmän uusia digitaalisen maksamisen muotoja.

”Lähes kaikki haastateltavat vahvistivat, että petosmäärät ovat nousussa, ja syynä siihen pidetään erityisesti uusien digitaalisten maksutapojen yleistymistä. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että rikolliset jakavat avoimemmin tietoa järjestelmien haavoittavuuksista keskenään kuin maksutoimijat”, SASin Suomen toimitusjohtaja Kimmo Havu toteaa.

Älä jaa ruutukaappauksia maksutiedoista – saatat auttaa rikollista

Havun mukaan digitaalisista petoksista on tullut entistäkin kehittyneempiä, ja ne sisältävät usein elementtejä eri petostyypeistä identiteettivarkauksista käyttäjän manipulointiin saakka. Kuluttajilta yritetään urkkia tietoa useiden eri kanavien, kuten sähköpostien ja väärennettyjen sovellusten kautta.

”Kuluttajina haluamme tehdä ostoksemme yhä nopeammin verkossa, ja samalla kasvaa kiusaus jakaa muille arkaluontoisiakin tietoja, kuten kuvakaappauksia ostosten tiedoista. Suosittelemmekin, että maksutoimijat ja kauppiaat miettisivät, kannattaisiko heidän omissa palveluissaan estää ruutukaappauksien ottaminen kokonaan”, Havu sanoo ja jatkaa:

”Kuluttajaa kannustaisin miettimään tarkkaan ennen kuin jakaa verkko-ostoksensa maksukuittia minnekään.”

Huijauspalveluja myydään palveluina verkossa – palkkio onnistumisen mukaan

Toinen kaupoissa näkyvä yleinen huijausmuoto on tavaran nouto väärennetyillä QR-koodeilla tai verkkokaupan ostokuiteilla. Lisäksi rikolliset hyödyntävät järjestelmällisesti kauppiaiden hyväuskoisuutta tavaroiden palautusoikeuksien ja saapumattomien lähetysten suhteen.

”Verkosta voi jopa ostaa palveluna huijausneuvontaa, jolloin rikolliset veloittavat tietyn prosenttimäärän petoksen onnistuessa. Rikolliset tietävät, mistä verkkokaupoista saa uuden tuotteen tilalle, jos väittää, ettei tuote ole saapunut perille. Samoin he neuvovat, mistä kaupoista saa parhaat korvaukset, jos uskottelee tuotteen olleen viallinen”, Havu jatkaa.

Kaupanteon siirtyminen yhdestä kanavasta monikanavaiseksi edellyttääkin niin finanssitoimijoilta kuin kaupan alaltakin yhä kehittyneempää petoksentorjuntaa.

”Nyt olisi tärkeää, että yritykset heräisivät datan käsittelyyn reaaliajassa. Erityisesti pitäisi kyetä yhdistämään henkilötietoja maksu- ja toimitustapahtumiin. Tekoäly ja analytiikka tarjoavat tähän jo toimivat keinot. Muuten mahdollistamme rikollisen toiminnan, kuten rahanpesun leviämisen. Samalla yritykset altistavat itsensä merkittäville maineriskeille ja taloudellisille menetyksille”, Havu toteaa.

Tutkimusraporttia The Escalation of Digital Fraud: Global Impact of the Coronavirus varten haastateltiin 20 eri maassa 120 johtajaa, jotka toimivat maksamisen ja turvallisuuden parissa. Haastattelut tehtiin joulukuun 2019 ja elokuun 2020 välillä. Haastatelluille tarjottiin anonymiteetti, jotta heillä oli mahdollisuus puhua mahdollisimman avoimesti.