Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärät jatkoivat reipasta kasvuaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Huhti-kesäkuun kokonaismyynti oli 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi, ja kävijöitä oli 25 prosenttia enemmän. Vuoden 2021 matalasta vertailuluvusta johtuen huhtikuun myynti kasvoi peräti 20 prosenttia, kun taas kesäkuussa kokonaismyynti oli alle viisi prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Huhti-kesäkuun kokonaismyynti ylitti jo pandemiaa edeltäneen ajan neljällä prosentilla, ja koko alkuvuoden myyntikin jäi vain 1,6 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kävijämäärissä oltiin vielä 16 prosenttia jäljessä alkuvuotta 2019, mutta kesäkuussa ero oli enää 5,7 prosenttia.
Kaikkien toimialojen myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna
Kauppakeskusten suurimmista vuokralaistoimialoista etenkin kahvilat ja ravintolat raportoivat merkittäviä kasvulukuja, ja niiden myynti oli huhti-kesäkuussa lähes 60 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Huhtikuussa kahviloiden ja ravintoloiden myynti oli peräti 125 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.
Myös pitkään haasteissa ollut muodin ja asusteiden toimialan myynti kasvoi toisella vuosineljänneksellä reippaasti, yli 20 prosenttia, mutta toimialan myynti on edelleen selkeästi vuoden 2019 tason alapuolella. Kauppakeskusten suurin toimiala, eli päivittäistavarat ja tavaratalomyynti, kasvoi toisella vuosineljänneksellä 4,5 prosenttia vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Kasvu ripeintä pääkaupunkiseudun ja kaupunkikeskustojen kauppakeskuksissa
Ihmisten lisääntynyt liikkuminen näkyy kauppakeskusten kävijä- ja myyntiluvuissa. Pääkaupunkiseudulla kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä selkeästi muuta maata enemmän, lähes 30 prosenttia, kun taas myynnin kasvu jäi 11,5 prosenttiin.
Kaupunkien keskustoissa sijaitsevien kauppakeskusten myynti kasvoi huhti-kesäkuussa 19 prosenttia ja kävijämäärät peräti 38 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Keskustan ulkopuolisissa keskuksissa myynnin kasvu jäi kahdeksaan prosenttiin ja kävijämäärien kasvu 19 prosenttiin.
Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyttelee yli 94 prosentissa
Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopun tilanteessa edelleen korkea, yli 94 prosenttia. Alueelliset erot keskusten käyttöasteissa ovat viimeisen parin vuoden aikana pienentyneet, sillä pääkaupunkiseudulla tyhjää tilaa on hieman aiempaa enemmän ja muualla vastaavasti vähemmän.
Muiden suurten kaupunkien käyttöaste nousi nyt hienoisesti pääkaupunkiseutua korkeammaksi, lähes 95 prosenttiin. Suurten kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien kauppakeskusten käyttöaste on viimeisen vuoden aikana noussut parilla prosenttiyksiköllä ja oli nyt 93 prosenttia.
Jäsenten kommentit:
Kauppakeskus Kampissa olemme hyvin ilahtuneita Helsingin ydinkeskustan vilkastumisesta ja selkeistä elpymisen merkeistä. Kävijämäärät ovat kehittyneet Q2:n aikana positiivisesti ja parhaimmillaan olleet tuplasti edellisvuotta paremmat. Meillä on vahva näkemys, että tämän vuoden kokonaiskävijämäärä Kampissa tulee olemaan yli 20 miljoonaa kävijää. Myynnin kasvu on ollut vieläkin huikeampaa, ja kesäkuukausien aikana pääsimme myynnissä jo lähes vuoden 2019 tasolle. Kaikilla toimialoilla on tapahtunut elpymistä. Myös kysyntä liiketiloistamme on jo pidempään ollut vilkasta, ja sama kehitys näyttää jatkuvan.
Tiina Fågel
Director, Strategic Client Accounts
CBRE
Olemme vuoden aikana solmineet keskustan kauppakeskuksissamme Forumissa ja Citycenterissä useita uusia vuokrasopimuksia, ja neuvotteluita on nyt paljon käynnissä. Yritykset uskovat edelleen keskustan vetovoimaisuuteen. Keskusta on herännyt uuteen eloon, ja ihmisiä on paljon liikkeellä. Tämä näkyy kauppakeskustemme kävijämäärien positiivisena kehityksenä, jota on edistänyt myös kauppakeskustemme tapahtumat ja uudet brändit.
Kirsi Kemppainen
Head of Shopping Centres & Marketing
Sponda Oy
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 48 kauppakeskusta.
Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello; HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla; VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä; KEMPELE Zeppelin; KUOPIO Matkus; LAHTI Karisma, Trio; RAISIO Mylly; TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina; TURKU Hansa, Skanssi; YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa; HÄMEENLINNA Goodman; KERAVA Karuselli; KOTKA Pasaati; KOUVOLA Veturi; LAPPEENRANTA IsoKristiina; LOHJA Lohi; MIKKELI Stella; PORI IsoKarhu, Puuvilla; ROVANIEMI Sampokeskus; SALO Plaza; TORNIO Rajalla På Gränsen; VAASA Espen
* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit
Suoratoiston maailmasta
Suomalaisille on entistä enemmän valinnanvaraa suoratoistokanavien tarjonnassa. Sarjoja tulee ja menee, ja monet jäävät eri kanaville pyörimään myös uusintoina. Yksi monista yleisön suosikeista nuorien parissa on ollut Singletown Suomi, jonka arvostelun voit lukea tuosta Nettiruutu.fi:n linkistä. Suoratoistokanavat ovat tuoneet mukanaan myös paljon uutta urheiluun seurattavaksi, ja mikäs siinä, kun aikuisten vapaa-aika on viime vuosina vain kasvanut.
Kahvia vai teetä?
Kumpaa sinä juot – kahvia vai teetä? Vai puuttuuko sinulta molemmat arjestasi? Ja vielä, jos olet kahvinjuoja, niin teetkö itse kahvin alusta loppuun pidemmän kaavan kautta, vai käytätkö suomalaisille tutuinta kahvinvalmistustapaa eli suodatinkahvia, vai oletko peräti pikakahvin ystävä? Pikakahvi on kahvi, joka on ollut markkinoilla muutaman vuosikymmenen, ja nykyiset kahvikapselit ovat yksi sen ilmentymä. Kapselikahvit ovat myös markkinoille tullessaan tuoneet tarjolle entistä enemmän kahvilaatuja, ja samalla kahvimakuja yhdistelemällä kahviin mm. suklaata ja erilaisia aromeja.
Sijoittaminen säästämisen keinona
Sijoittaminen voi tuottaa huomattavasti paremman tuoton kuin perinteinen säästäminen. Tämä pätee varsinkin nykyaikana pankkien suljettua peruskäyttötilien korot – nykyään ei siis pankit enää maksa pankkitilillä makaaville rahoille korkoa, mikä tarkoittaa, että mikäli sinulla makaa rahaa pankkitililläsi, ei se ole millään tavalla inflaatiosuojattua. Sen sijaan, jos sijoittaisit varasi aktiivisesti, vaikka osakkeisiin, asuntoihin taikka rahastoihin, olisi niillä suuremmat mahdollisuudet suojata varallisuutesi kasvu myös tulevaisuudessa – luonnollisestikin sijoittamisessa on myös se toinen puoli, eli riskisijoittamisessa voi käydy, kuten monilla kävi kevään ja kesän 2022 aikana Bitcoin romahduksessa – jos ostit 50k hintaan, todennäköisesti jouduit myymään reilulla 20k hinnalla…. Osakesijoitus sen sijaan tuottaa hyvällä valinnalla sekä vuosittaisen arvonnousun, että mahdolliset yrityksen tulokseen liittyvät osingot – eli, miten sinä olet asennoitunut omaan tulevaisuuden säästämiseesi, tai sijoittamiseesi.
Vastuullinen kuluttaminen
Kuinka paljon meidän pitäisi itse miettiä kaupassa käydessämme, sitä mitä vastuullinen kuluttaminen oikeasti tarkoittaa. Vai olisiko se lainsäätäjien ja markkinavoimien vastuulla, voi voiko markkinoita edes pakottaa toimimaan vastuullisesti, koska kuitenkin yritysten tavoite on tuottaa voittoa, eikä silloin voi tuottaa tavaroita myyntiin kaikkia ajatellen – esimerkiksi luksustuotteet saattavat olla vastuullisesti tuotettuja, mutta niihin ei kaikilla todellakaan ole varaa. Mikä sinusta itsestäsi ovat sellaisia asioita, joita vastuullisen kuluttajan pitäisi omassa kulutuksessaan ja arjessaan huomioida?